Aikuisen kallo purelihaksella, yhteensä 10 osaa

Kallomalli aikuisen koossa, identtinen klassisen kallomallimme SL55 kanssa, johon on lisätty purentalihakset, jotka esitetään yksittäisinä lihaksina. Purentalihaksiin kuuluvat M. temporalis, M. Masseter, M. Buccinator, M. pterygoideus lateralis ja medialis.

Lihakset voidaan irrottaa yksitellen magneettiliitosten avulla. Kallo voidaan jakaa kolmeen osaan, irrotettavalla alaleualla ja kallolla. 

Anatomisesti on korostettava, että tämä kallomallin versio tarjoaa pedagogisen mahdollisuuden tutkia purentalihaksia ja niiden kiinnityskohtia kallossa. Näkyvät lihakset ovat:

M. masseter

M. temporalis

M. pterygoideus lateralis

M. pterygoideus medialis

Neljä purentalihasta on esitetty kallomallin molemmilla puolilla ja ne ovat irrotettavia (katso kuvat vasemmalla).

Kuten tämän kallomallin muiden versioiden kohdalla on kuvattu, ihmisen kallo voidaan jakaa kahteen osaan, ja kallomalli esittää siksi seuraavaa:

1) Aivokoppa (neurokranium), joka ympäröi aivoja sekä kuulo- ja tasapainoelintä.

2) Kasvoluusto (viscerokranium), joka ympäröi nenäonteloa ja muodostaa hampaita kantavan kehyksen suuontelon ympärille. Myös 32 hammasta ovat nähtävissä.

Aivokoppa koostuu kahdeksasta luusta: neljästä parittomasta (otsa-, seula-, kita- ja takaraivoluu) ja kahdesta parillisesta (päälaen- ja ohimoluu). Kaikki nämä luut sekä niiden saumat voidaan tunnistaa mallista.

Kasvoluusto koostuu kuudesta parillisesta luusta (yläleuka-, kitalaki-, poskiluu, nenä- ja kyynelluu sekä alempi nenäkuorikko) sekä kolmesta parittomasta luusta (alaleukaluu, seulaluu ja auraluu). Kaikki nämä luut sekä niiden saumat ovat myös nähtävissä kallomallissa. HUOM: Kieliluu luetaan myös kasvoluustoon, mutta se ei ole nähtävissä tässä mallissa.

Ihmisen kallossa on todella paljon aukkoja ja kanavia, jotka sisältävät verisuonia ja hermoja. Tässä kallomallissa on nähtävissä monet tärkeimmistä aukoista ja kanavista, mutta ei kaikkia. Tärkeimmät anatomiset "maamerkit" ovat nähtävissä, kuten esim. processus styloideus, mutta pienemmät yksityiskohdat eivät ole mukana.

Liikkeen osalta on vain leukanivel olennainen mainita. Alaleukaluu (os mandibularis) pidetään paikallaan suhteellisen pitkällä metallijousella, joka on ruuveilla kiinnitetty ala- ja yläleukaluuhun. Suuret kumipalat on kiinnitetty leukanivelen nivelkuoppiin (fossa mandibularis), jotka pitävät nivelpäätä (caput mandibule) paikallaan kuin "kumikupissa": katso kuvat vasemmalla.

Mallin leukanivelet eivät ole erityisen liikkuvat. Alaleukaa voidaan liikuttaa ylös ja alas sekä sivuille, mutta leukanivelen normaalia liukuvaa nivelmekanismia ei voida havainnollistaa.

Alaleuka voidaan irrottaa muusta kallosta, jos ainakin toinen ruuveista avataan ruuvimeisselillä.

Jos etsit käytännöllisempää kallomallia, jolla voidaan havainnollistaa purentalihasten toimintaa, suosittelemme TÄTÄ.

Pääkallo puremalihasten, kaksi osaa

Kliinisesti kallomallia voidaan käyttää monien leukanivelen ja purentalihasten sairauksien ja tilojen ymmärtämiseen, kuten esimerkiksi leuan jännitystilojen ja temporomandibulaarisen dysfunktion (TMD). Malli on myös hyvä käyttää niiden sairauksien ja tilojen ymmärtämiseen, joita tässä luuston osassa voi esiintyä.